José Saramagon (alempana kuvassa) Kertomus sokeudesta (Ensaio sobre a Cegueira, 1995) on pysäyttävä vertaus tästä maailmasta. Se onnistuu mielipuolisen nerokkaalla tavalla tuomaan esiin nyky-yhteiskunnan jokapäiväiset ongelmat täysin fiktiivisessä valossa.
Kaupunkiin iskee tuntematon epidemia. Ihmiset sokeutuvat yksi toisensa perään ja näkevät pelkästään valkoista. Hallitus joutuu tekemään äärimmäisen ratkaisun ja eristää sokeutuneet ihmiset käyttämättömään mielisairaalaan, jotta parannuskeinoa vailla oleva epidemia ei pääsisi leviämään. Eristyksissä sokeiden välille syntyy niin uusia ystävyyssuhteita kuin myös hurja eloonjäämistaistelu. Tästä taistelusta inhimillisyys jää valovuosien päähän.
Yhdenkään kirjan henkilön nimi ei käy ilmi. Päähenkilöitä ovat silmälääkäri, silmälääkärin vaimo, tummalasinen tyttö, silmälappuinen mies, ensimmäinen sokea, ensimmäisen sokean vaimo sekä kierosilmäinen pikkupoika. Myöskään tapahtumapaikka ja -aika eivät käy ilmi. Jokainen lukija voi siis kuvitella kirjan tapahtumat juuri omaan aikaansa ja omaan kotikaupunkiinsa.
Tarina kerrotaan silmälääkärin vaimon näkökulmasta. Häneen sairaus ei jostain syystä tartu ja hän on lopulta ainoa näkevä ihminen koko kaupungissa.
Silmälääkärin vaimo auttaa sokeaa miestään ja ystäviään parhaan kykynsä mukaan, mutta joutuu samalla näkemään kuinka eloonjäämiskamppailu rappioittaa ihmisen pedon tasolle, kuinka ihmiset lilluvat omassa saastassaan ja kuinka ruumiit mätänevät pitkin kaupungin katuja. Pian hän toivoo itsekin sokeutuvansa. Ihmiskunta on sokea ongelmiensa edessä, katselee ympärilleen näkemättä mitään. Ja toisaalta kirjassa kirjassa käsitellään hyvin se tosiasia, että ihminen näkee toisen ihmisen vasta, kun hän ei kykene näkemään konkreettisesti yhtään mitään.
Saramagon kirjoitustyyli on tiivistä. Vuoropuhelua on paljon ja vuorosanat on erotettu toisistaan ainoastaan pilkuilla. Lauseet ovat keskimäärin puolensivun mittaisia ja parhaimmillaan jopa sivun. Kappalejakojakaan hän ei liioin tunnu arvostavan. Kaikesta tästä huolimatta teksti onnistuu olemaan suorastaan naurettavan helppolukuista ja omalaatuisen tyylinsä turvin äärimmäisen mielenkiintoista, joskaan sitä ei kannata edes yrittää tajuta väsyneenä.
Kertomus sokeudesta on huikaiseva elämysmatka tähän maailmaan, joka ei jätä lukijaansa kylmäksi.
ww
ww
Kuka on José Saramago?
- portugalilainen kirjailija (s. 16. marraskuuta 1922)
- kirjoittanut mm. romaaneja, näytelmiä ja lehtiartikkeleita
- palkinnot: Camoes-palkinto 1995, Nobelin kirjallisuuspalkinto 1998
- tunnetuimpia teoksia: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, Kertomus sokeudesta, Kertomus näkevistä, Kaikkien nimet, Toinen minä
Vielä nopea ajatus Suomeenkin tuloillaan olevasta Blindness-elokuvasta. Sinä, joka ajattelet mennä kyseisen rainan vilkaisemaan, harkitse vielä! Niin upea kuin elokuva saattaa ollakin, ei se voi mitenkään vetää vertoja tälle kirjalle, jonka nerokkuus piilee ei niinkään juonessa (joka tosin sekin on loistava ja yhteiskunnan epäkohtia ihanasti tökkivä) vaan Saramagon uskomattomassa verbaalisessa taidossa, joka tuskin onnistuu välittymään elokuvaan asti. Suosittelen ehdottomasti lukemaan kirjan ennen elokuvan katsomista. Tämä kirja raottelee silmiä todellisuudelle, se voi horjuttaa kuvaa maailmasta, muuttaa elämän suunnan. Niin se teki minulle.
A.P.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti