Sen huomaa jo ensimmäisenä aamuna bussiin astuessaan. Pikkuruisia mummoja istumassa penkeillä vierivieressä, osittain toistensa sylissä, nuoria tyttösiä raottelemassa rahakukkaroidensa vetoketjuja ja muutamia ehdoin tahdoin mukaan värvättyjä vastakkaisen sukupuolen edustajia. Kiiluvat silmät, tärisevät kädet. Ei leppoisaa puheensorinaa, vain lyhyitä lausahduksia. Kaikkia jännittää: Miten tässä käy? Miten tässä käy?!w
Ympärillä näkyy silmänkantamattomiin kirkuvan keltaisia kasseja, jotka julistavat: Hullut Päivät! Galna Dagar! Ihmiset törmäilevät toisiinsa epätoivon vimmassa. Pyörivät ulko-ovet jumiutuvat muutaman minuutin aikana jo neljättä kertaa, ihmiset sekoavat entisestään. Kovaääninen yrittää taistella sekamelskan keskeltä itseään kuuluviin: "Kyllä nyt vaan kertakaikkiaan kannattaa säästää eli ostaa..!"
w
Rovaniemen turistibussi sylkäisee sisältönsä Anttilan kupeeseen. Kyllä nyt on kansa hulluuntunut oikein tosissaan! Valtaisa ihmismassa pukkaa kävelykadulle. Kaikenmaailman pömpelit, tyynyliinat ja DVD-leffat tai käytännössä aivan kaikki, mihin on ylletty muodostamaan tarpeeksi tukeva tarttumaote, matkaavat nyt omille tahoilleen.
w
Hulluus jatkuu neljä päivää. Sitten se loppuu kuin seinään. Mutta vain hetkeksi ennen kuin se puolen vuoden kuluttua kaivelee itsensä esiin... Jälleen entistä voimakkaampana.
ww
A.P.
w

1 kommentti:
Puhut asiaa! Jokainen ihminen on ratas suuressa kulutuskoneessa. Ihmiset elävät kuluttaakseen.Minun mielestä tällainen asema on mätä ja se on kyseenalaistettava. Kulutan siis olen.
Lähetä kommentti